sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Pahimpia on aamut, joiden päättymistä ei näy

En liiemmin nauti muutoksista, ne saavat minut helposti ylireagoimaan, tekevät hieman hysteeriseksi. Mieluummin tiedän kuin kohtaan uuden ja tuntemattoman.
Väistämättä kuitenkin elämässä tapahtuu muutoksia. Olen todennut ennenkin, että ne eivät ole minua varten. Silti en vieläkään tiedä kuinka voisin auttaa itseäni niin että niiden kohtaaminen olisi helpompaa.

Tänä viikonloppuna lähdettiin viihteelle ja tehtiin roadtrip Savonlinnaan.


 
Huomenna menen parturiin ja uudistun häviävän vähän, mutta maksan silti itseni kipeäksi. Sillä tavalla se yhteiskunta pyörii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti