Miten paljon turhuutta mahtuu pienen ihmisen elämään.
Turhia pelkoja, turhaan sanomatta jääneitä sanoja, turhia painolasteja sydämellä.
Jos vain voisin minä ostaisin rohkeutta, ostaisin sitä niin paljon etten koskaan olisi peloissani.
Rohkeudella täyttäisin jokaisen hetken kun sydämeni vapisee pelkojen alla ja silmäkulmissani arat kyyneleet.
Rehellisten sanojen jälkeen ei pitäisi pelätä, ei pitäisi pelätä sitä että on kertonut suoraan omista ajatuksistaan. Ne ovat rehellisiä juuri siksi, että niiden on tarkoitus tehdä olosta hieman keveämpi. Toisaalta aina ei totuus ole kaikkein kauneinta kuultavaa.
Mutta rohkeutta on silti uskaltaa olla rehellinen.
Olla rehellinen muille ja ennen kaikkea itselleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti