tiistai 30. kesäkuuta 2015

Päivä yksikään ei palaa, mikä häipyi, häipyi jo

Kun ihmiset odottavat kesää,
että olisi lämmintä,
että voisi ottaa aurinkoa,
että voisi uida.
 
Mutta entäs nämä kaikki täällä olevat päivät,
nämä sateisen kylmät,
nämä harmaat kun pilvet peittävät taivaan.
 
Siinä me taas unohdamme elää nyt,
odotamme jotain parempaa,
elämme sitku elämää.
 
Muistakaa, että kesä on nyt.
Jokainen päivä on tämä kesä.
Tee siitä sinun parasta aikaasi.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Joki joutava laineillaan, mua lastuna vie mukanaan

Näin unessa syvän sinisen,
riehui yli äyräidensä,
niin hallitsematon se on.
 
En uskalla uida aaltoja vastaan,
tai heittäytyä tumman virran vietäväksi.
 
Mieleni kuin pohjattoman syvä meri,
pelko kuin myrsky joka repii meren selkää.
 
 
Siellä minä,
toivoen etteivät varpaani kastuisi,
etten hukkuisi.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Me voitais rakastua tänään, miettimättä sitä et se ei huomista kestäis

Miksi minä lakkasin nukkumasta nalle kainalossa, halaamasta sitä aina iltaisin?
Miksi minä lakkasin keksimästä vuorosanoja barbien suuhun, elämästä niiden kautta yhdenlaista todellisuutta?
Miksi minä kuin huomaamatta kasvoin aikuiseksi tuntematta itseäni kuitenkaan ollenkaan sellaiseksi?

Lapsen lailla minä silti toisinaan vältän astumasta jalkakäytävän laattojen viivoille, tai suojatien mustille raidoille. Juoksen laskemaan liukumäkeä ja keinumaan leikkikentän nähdessäni.
Pidän kiinni lapsuudestani, joka on jo aikoja sitten liukunut luotani kuin itsestään.
Vaihtanut lastenohjelmat uutisiin, nukkekodit oman kodin tekemiseen.
Ei enää lapsi, ei vielä aikuinen, olen välitilassa.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Oli katsokaas keskikesä

 
Paras juhannus,
paras kesä.
Paras elämä,
on niin hyvä olla tässä.
 
 

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Yksinäisyys ei ole koskaan ollut yhtä suloista

Kun kauneinta maailmassa on toisen iho,
kun voisi vain loputtomasti koskettaa oppiakseen toisen läpikotaisin ulkoa,
kun tahtoisi kasvaa kiinni niin ettei enää koskaan olisi kokonainen yksinään.
 
Minussa kun on nyt.

torstai 18. kesäkuuta 2015

Sanattoman maailman kauneus

 Maailma kaikessa kauneudessaan on vienyt minulta sanat.
Minä tiedän vain, että se on muuttunut.
Minun maailmani on muuttunut.
 
 
Ja minä olen edelleen sama,
hento varsi kovassa tuulessa.
 
 
Valmiina kasvattamaan juuret,
sinne missä sydän tuntee olevansa kotona.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Sä et vaatinut multa mitään, kun irtosin ja katosin

Niin häilyvä on nuori sydän,
kuin tuuliviiri se muuttaa suuntaansa kevyemmässäkin tuulessa.
Niin nopeaan, niin helposti.

Sydän nopeampi kuin mieli,
enkä enää itsekään tunnista itseäni.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Mut mä haluun et joku mut omistaa, kokonaan eikä illan kerrallaan

Jos tahdot tarttuu minuun kii,
älä silloin käytä vasurii.
Jos maalaat minulle maisemii,
vaihda siveltimet isompiin.
Ja vaikkei vielä tölkit lentele,
auton perässä asfaltti kolise,
mä haluun jotain mikä mut pysäyttää,
ja todeta että tää on määränpää.
 
Jotain pysyvää kiitos,
mun pieneen elämään,
voitko tarttuu kii niin ettet irtoo,
tarttuu kii niin ettet irtoo.
Jotain pysyvää kiitos,
ei mitään samantekevää,
voitko tarttuu kii niin ettet irtoo
tarttuu kii niin ettet irtoo.

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Kesän taikaa





Kaikesta huolimatta, minä elän kesää. Kesämekko päällä hytisen keskellä kaupunkia kylmässä tuulessa, ihan vain koska on kesä.
 

Hymyilen tuntemattomille, hymyilen kilpaa pilven takaa kurkistavan auringon kanssa. Ei kai kesällä voi olla hymyilemättä, ei kai sentään vaikka kuinka tuuli tuivertaisi läpi ohuesta mekosta.



Katselen sinistä taivasta, vihreitä puita, sinistäkin sinisempää vettä, kesäihmisiä. On ihmisiä sortseissa ja topeissa, samaan aikaan on ihmisiä takeissa ja huivit kaulassa.




Minä sanon etten pidä kesästä. Mutta pidänhän minä auringosta kasvoillani, pehmeästä nurmesta varpaiden alla, vapaudesta kulkea ilman kenkiä.
Vapaus, jäätelö, aurinko.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Anna minun ymmärtää, miksi jokainen päivä joskus tekee kipeää

 
Minulla on kesä,
minulla on kani.
Kaikki onni maailmassa.
Minulla on nämä sanat,
minulla on vapaus.
Kaikki mitä ikinä voisi toivoa.
 
 

tiistai 9. kesäkuuta 2015

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

When you get what you want, but not what you need

Minunlaisiani mahtuu kolmetoista tusinaan.
Mutta toista täysin samanlaista, et silti löydä mistään.
Et samanlaista hymyä, samanlaisia totisena tuijottavia silmiä.
Et yhtä hersyvää naurua, tai herkän haavoittuvaista mieltä.
 
On minunlaisiani, muttei kaltaisiani.
 
 
Joten mieti tarkkaan,
tahdotko juuri minut,
vai ihan vain jonkun minunlaiseni.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

I hope that it doesn't rain

Pikkuhiljaa nämä päivät alkavat muistuttaa toisiaan, sulautuvat toisiinsa, sulautuvat yhdeksi harmaaksi. Ne alkavat aamusta ja päättyvät iltaan, siinä välissä olevat tunnit juoksevat omia aikojaan. Ei pitäisi sanoa, että ne ovat harmaata. Pitäisi olla keltaista, punaista, violettia, vihreää.

Kesän värejä,
iloisia värejä,
mutta ei ole.

Minun kesäni on harmaa.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Täällä kukaan ei kosketa, ota minut syliin, sitten kun tulet hakemaan

Olen menettänyt enemmän kuin ikinä muut.
Sillä ei ole väliä,
koska minulla on enemmän kuin kenelläkään:
seinän takana Sinä.
Vanno, rakkaani
että et muuta haluaisikaan,
kuin likaiset käteni.
Eihän minulla ole mitään muuta annettavaa,
 tunnet häpeäni.
 

torstai 4. kesäkuuta 2015

Poika vailla nimeä

Hän oli kaunis. Hänen tummat hiuksensa sekoittuivat lempeässä kevättuulessa, ruskeiden silmien katsoessa laskevaa aurinkoa pitkien silmäripsien takaa. Hänen nenänsä kaartui kauniisti ja ihanat punaiset huulensa tunsivat tuulen.
     Tiedän kaiken olevan totta, uskon näkeväni unta. Hänen vahvat jalkansa seisovat vakaasti kallion reunalla. Lihaksikkaat käsivartensa hän on levittänyt sivuilleen, kuin olisi lähdössä lentoon. Ohuen t-paidan läpi näkyy hänen treenattu vartalonsa. Hän on vahva, hän on voimakas.
     Yllään hänellä oli verkkarit, mustat kuin yö. T-paita, valkoisempi kuin juuri maahan satanut ensilumi. Jalassaan lenkkarit, kuin hän olisi vain lenkillä. Hänen ihonsa oli kananlihalla, hänen oli kylmä.
     Hänen elämänsä on yhdestä horjahduksesta kiinni. Alla odottaa hyinen vesi. Hän tietää sen. Hän tahtoo maistaa tuulta. Sulkee silmänsä ja hengittää syvään. Tahtoisin tarttua häneen kiinni, estää putoamasta, mutta en saa hänestä otetta. Hän on liian kaukana.
     Tuuli yltyy. Hänellä on todella kylmä. Tahtoisin lämmittää häntä. En voi. Hänen on nyt selviydyttävä yksin. En voi auttaa.
     Pian hän oli tehnyt päätöksensä. Hän avasi silmänsä, katseli ympärilleen. Puristi kätensä nyrkkiin. Hän ponnisti kohti tuntematonta, kohti uusia seikkailuja. Hän pyöri ilmassa vinhasti, kuin nauttien viimeisistä hetkistään. Hän rikkoi veden pinnan kauniisti ja sulavasti. Katosi veden alle. Jätti jälkeensä väreilevän vedenpinnan. Katosi, eikä palannut.
     Minä seisoin ja katsoin vierestä, kun hän hyppäsi, enkä tehnyt mitään. Toiset väittävät, että en ollut paikalla. He eivät tiedä. Olin siellä, mutta en voinut tehdä mitään. Hän oli päättänyt.
     Hän oli kaunis. Rakastin häntä. Olisin tahtonut olla hänen. Hän oli rakkaani, ainoani. Hän oli poika vailla nimeä.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vuonna jotain kirjoitettu novelli. Olin ehkä lukion ykkösellä. Hiukan muuttelin lauserakenteita, mutta ihan kaikkia en jaksanu. Ihan hauska aina lukea näitä ja huomata, että mitä sitä nyt oikein tekisi toisin tätäkin kirjottaessaan. Hiukan naurattaa tuo miun dramaattinen tyylini, rakkaani ainoani, jeps. Ja varmaan jotain twilightin kulta-aikaa, kun kaikki on niin vahvaa ja lihaksikasta.
Oikeesti halusin vaan laittaa tän tänne, ku miusta tää on kiva. Joten en selittele enempää. Siinä se nyt on.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Mä uskon sinuun, uskon meihin

Täytyy löytää hymy, täytyy löytää positiivisuuden voima.
Join banaanijäälattea, hymyilin vanhalle pariskunnalle, kielellä valkosuklaan täyteläisen imelä maku. En ole yksin, en ikinä milloinkaan. Vakuutin itselleni, että pystyn rakentamaan elämänmittaisia ihmissuhteita. Vieläkin enemmän voisin vain hellittää, päästää irti ja luottaa.

Päästän irti katkeruudesta, saadakseni tilalle onnea.
Päästän irti vihasta, saadakseni tilalle iloa.

Pidän kiinni, päästän irti, ja elän.