sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Mä heitin turhan pelon kauas pois, et sydän vihdoin jotain tuntea vois

Kiitollisuus,
                   se on ehdottomasti tämän päivän sana.

Olen kiitollinen, että olen löytänyt elämääni ilon. Olen saanut tänä viikonloppuna nukahtaa viereen kuunnellen unista hengitystä ja aamulla herätä hymyyn.
Olen kiitollinen, että minulla on äiti jonka voin aivan huoletta kertoa olevan paras. Äiti, josta on viime vuosina tullut myös ystävä jonka kanssa voi touhuilla kaikenlaista.
Olen kiitollinen auringosta, siitä että voin istua ulkona puutarhatuolissa aurinko kasvoillani. Voin huoletta sulkea silmäni, kuunnella luonnonääniä ja kysyä itseltäni "jos saisin olla ihan missä vain, niin missä haluaisin olla ja kenen kanssa".
Hetki aikaa ihan vain olla, hetki aikaa matkata mielensä syvimpiin sopukoihin ja ottaa selvää mitä ihan oikeasti elämältään haluaa.

Niin kiitollinen minä olen, että en edes tiedä kuinka voisin kiittää tarpeeksi tästä kaikesta hyvästä mitä olen elämääni saanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti